Kohti ihanneyhteiskuntaa - Sosialidemokraattisten Nuorten periaateohjelma
”Jokaisella sukupolvella on mahdollisuus tehdä jotain suurta, tämä sukupolvi saattaa olla juuri se
sukupolvi.”
-Nelson Mandela 2005
1. Johdanto
Sosialidemokratia on aate, jonka tavoitteena on yhteiskunta, joka takaa kaikille jäsenilleen mahdollisuuden hyvään elämään. Sosialidemokraattisessa yhteiskunnassa kenelläkään ei ole taloudelliseen asemaan perustuvia yhteiskunnallisia erityisoikeuksia, vaan kaikilla on samat oikeudet ja jokainen ihminen on yhtä arvokas.
Hyvää elämää pitää tavoitella kaikille maailman asukkaille. Suomen politiikasta päätettäessä on otettava huomioon päätösten vaikutukset muihin maihin. Sosialidemokratian näkökulma on globaali. Käytännön politiikan perustana tulee olla kestävät arvot ja niiden pohjalta lähtevä toiminta. Sosiaalidemokraattisten Nuorten mielestä yhteiskunnan jäsenet yhdessä määrittävät ne suuret tavoitteet, joihin käytännön politiikan toimien tulee johtaa.
1.1. Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas. Yhteiskunnan velvollisuutena on luoda kaikille ihmisille mahdollisuus elää ihmisarvoinen elämä heidän lähtökohdistaan riippumatta. Lainsäädännön ja yhteiskunnallisten toimintatapojen on mahdollistettava yhdenvertaisten oikeuksien ja mahdollisuuksien toteutuminen yhteiskunnassa. Me Sosialidemokraattiset Nuoret taistelemme sellaisia ajattelumalleja vastaan, joiden mukaan perusteetta arvioidaan tai kohdellaan ihmisiä eri tavoin heidän ominaisuuksiensa tai rajoitteidensa pohjalta. Tasa-arvon toteutuminen vaatii yhteiskunnalta ja sen jäseniltä aktiivisuutta, jotta epäkohtiin voidaan puuttua. Sosialidemokraattisten Nuorten mielestä tasa-arvoon kuuluvat perusoikeudet eli jokaisen ihmisen oikeus mm. koulutukseen, työhön, maksuttomaan terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
1.2. Vapaus tarkoittaa mahdollisuutta onnellisuuteen meille kaikille. Vapaus toteutuu poistamalla sorto, syrjintä ja taloudellinen eriarvoisuus. Edellytys vapaudelle on suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen riippumatta tämän ulkonäöstä, ihonväristä, kulttuurista tai uskonnosta. Kaikille on taattava mielipiteenja uskonnonvapaus. Vapaus on myös vastuuta toisista ihmisistä ja yhteisöllistä huolenpitoa kaikkien vapauden toteutumisesta.
1.3 Solidaarisuus merkitsee Sosialidemokraattisille Nuorille yhteisvastuuta kanssa-ihmisistä. Tämä ei tarkoita ainoastaan lähellä olevia ihmisiä, vaan maailmanlaajuista kunnioitusta toisia kohtaan. Väkivalta ja sodat eivät kuulu sosialidemokraattiseen ihanneyhteiskuntaan. Kansainvälisenä liikkeenä sosialidemokraattinen liike on aina peräänkuuluttanut yhteisvastuuta koko maailmasta. Oikeistolainen yksilöllisyyden korostaminen on vailla pohjaa globalisoituvassa maailmassa, jossa jokaisen ihmisen mahdollisuus onnellisuuteen riippuu yhteistyön onnistumisesta. Me haluamme olla rakentamassa ihmisarvoista elämää kaikkialla maailmassa.
1.4. Oikeudenmukaisuus on osa tasa-arvoa ja me pyrimme rakentamaan yhteiskuntaa oikeustajumme mukaisesti. Pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluu sosialidemokratiaan. Syntyvä hyvinvointi tulee jakaa oikeudenmukaisesti kaikkien ihmisten kesken. Yhteiskunnallinen tavoitteemme on tuloerojen pienentäminen ja taloudellisten tekijöiden aiheuttaman epätasa-arvon torjuminen. Ihmisten voimakas tunne yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta sai aikaan sosialidemokraattisen liikkeen synnyn. Sata vuotta myöhemmin liikkeemme tekee edelleen työtä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Haluamme säilyttää Ranskan vallankumouksen perusarvot - vapauden, veljeyden ja tasa-arvon - tämänkin vuosituhannen ihanteina.
1.5 Demokratia
Historiallisesti sosialidemokraattisen liikkeen erottaa muista vasemmistoliikkeistä sen demokraattiset pyrkimykset. Sosialidemokraattiset Nuoret ajavat sosialidemokraattisin keinoin edistyksellistä globaalia politiikkaa. Edustuksellinen demokratia ei kuitenkaan ole muuttumaton hallinnollinen järjestelmä, vaan muutoksiin kykenevä sekä tehokkuuteen pyrkivä päätöksentekojärjestelmä, jonka kehitykseen Sosialidemokraattiset Nuoret haluavat osallistua.
2. Parempi yhteiskunta
2.1 Sosiaalinen eheys yhteiskunnallisena tavoitteena
Sosialidemokraattiset Nuoret nostavat tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi tavoitteekseen yhteiskunnan sosiaalisen eheyden. Ainoastaan sosiaalisesti eheä yhteiskunta voi taata jokaiselle kansalaiselle turvallisen elinympäristön ja riskittömämmän elämän. Olennaiset kulmakivet eheydelle ovat maksuton ja laadukas koulutus, mahdollisuus työhön, kattava sosiaaliturva, maksuton terveydenhuolto sekä oikeus puhtaaseen ja turvalliseen elinympäristöön. Sosiaalisia ongelmia tulee ennaltaehkäistä ja puuttua niihin välittömästi. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi asunnottomuus, slummiutuminen, köyhyyden ja koulutustason periytyvyys ja maahanmuuttajien yhteiskunnallisen integraation ongelmat. Erityisen suuri rooli sosiaalisen eheyden toteutumisessa on julkisella vallalla ja sille on taattava verotuksella riittävät resurssit.
Tehokkaimmin syrjäytymistä ja epäsosiaalisia ilmiöitä torjutaan ennaltaehkäisevällä työllä. Tasaarvoisten mahdollisuuksien luominen yhteiskunnan sisällä ei ole riittävä tae sosiaalisen eheyden toteutumiselle. Ei riitä, että kansalaisilla on puitteet käyttää hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Yhteiskunnan tulee aktiivisesti kannustaa kansalaisia näiden luotujen puitteiden ja palveluiden käyttämiseen.
Työ sosiaalisen eheyden saavuttamiseksi ei pysähdy kansallisvaltioiden rajoille. Maailman suurimpana poliittisena liikkeenä sosialidemokraattien velvollisuutena on varmistaa eheyden toteutuminen kaikkialla maailmassa. Absoluuttinen köyhyys tulee poistaa maailmasta ja suhteellisen köyhyyden syntymistä pitää torjua niin länsimaissa kuin kehittyvissä maissa. Kansainvälisellä solidaarisuudella on mahdollisuus estää halpatyövoiman käyttöä sekä ihmiskauppaa, terrorismia ja muuta kansainvälistä rikollisuutta.
2.2. Haasteena kansainvälistyminen
Suomi on osa Euroopan unionia: maamme on mukana muodostamassa laajaa alueellista yhteistyötä kansallisvaltioiden välillä. Integraatioprosessi on vaatinut kansallisen päätöksentekovallan osittaista siirtämistä ylikansalliselle tasolle. Tämä on rajannut Euroopan unionin jäsenmaiden omaa kansallista päätöksentekoa tietyillä politiikan sektoreilla. Ylikansalliselle tasolle siirtynyt päätöksenteko haastaa nykyisen kansalaisyhteiskunnan. Toisaalta samaan aikaan kun yksittäisen kansallisen toimijan merkitys vähenee, mahdollisuudet kansainväliseen poliittiseen yhteistyöhön kasvavat merkittävästi. Sosialidemokraattisten Nuorten mielestä kansallisvaltion itsemääräämisvallan pieneneminen ei saa merkitä julkisen sektorin ja julkishallinnon roolin heikentymistä ihmisten perustarpeiden tyydyttämisessä tai yhteiskuntarauhan ylläpidossa. Asumista, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa ja muuta perusturvaa koskeva päätöksenteko tulee säilyttää mahdollisimman lähellä kansalaisia.
3. Kohti hallittua globalisaatiota ja rauhaa
3.1. Globaali kansalaisuus
Sosialidemokraattisten Nuorten mielestä poliittiset kansalaisoikeudet, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet ovat universaaleja ihmisoikeuksia, jotka tulee taata kaikille asuinvaltiosta riippumatta. Sosialidemokraatit tavoittelevat globaalia demokratiaa, joka perustuu globaalin kansalaisuuden ajatukseen. Keinotekoisin rajoituksin ei saa sulkea osaa ihmisistä yhteisöjen ja demokraattisten oikeuksien ulkopuolelle.
3.2 Kapitalismi aisoihin globaalilla osallistumisella
Globaali demokratia tarkoittaa sitä, että kaikki maailman ihmiset voivat demokraattisesti vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Tämä edellyttää globaalia talouden hallintaa siten, että maailmantalous ei voi asettaa valtioille ehtoja, jotka rajoittavat poliittisia valintoja. Globaalin demokratian toteuttamiseksi tarvitaan globaaleja hallintainstituutioita, joilla on aitoa vaikutusvaltaa ja joiden päätöksenteko on demokraattista.
Sosialidemokraattiset Nuoret eivät suostu hyväksymään niitä markkinatalouden pelisääntöjä, joiden mukaan sosiaalipolitiikka ja ympäristönormit olisivat vain rajoitteita kilpailukyvylle. Globaali kapitalismi aiheuttaa myös valtavaa eriarvoisuutta ja laajamittaista köyhyyttä. Kehitysmaita on autettava kehittämään demokratiaa, teollisuuttaan ja koulutusjärjestelmäänsä, jotta saamme korjattua nämä epäkohdat. Tasa-arvoinen maailma edellyttää globaalia veroharmonisaatiota ja globaalien verojen käyttöön ottamista. Maailmankauppajärjestelmää on kehitettävä sosiaalisten ja ympäristöllisten standardien pohjalta. Näiden avulla voidaan tasata kehitysmaiden ja pitkälle kehittyneiden maiden välistä kuilua.
3.3 Globaali sosialidemokratia
Sosialidemokraattien on irtaannuttava kansallisuusaatteesta myös poliittisen toiminnan tasolla. 1800-luvun lopulta lähtien sosialidemokratia on ollut pääosin kansallinen projekti. Sosialidemokraattien on nyt etsittävä uusia, ylikansallisia toiminnan muotoja. Tämä tarkoittaa kansainvälisesti yhteisen sosialidemokraattisen agendan luomista sekä erilaisten globaalin hallinnan aloitteiden edistämistä sosialidemokraattisen liikkeen puitteissa.
3.4 Kohti rauhaa
Me Sosialidemokraattiset Nuoret haluamme maailman, jossa ei ole sotia, ja me pyrimme sitä kohti globaalin sosialidemokratian keinoin. Sitoutuminen kansainvälisiin järjestöihin sekä kehitysmaiden sisäisten ongelmien poistaminen globalisaation hallinnalla, demokratian edistämisellä ja kehitysyhteistyöllä ovat ne keinot, joilla rauha voidaan saavuttaa.
4. Talouden demokratisointi ja oikeus työhön
4.1. Pääomien tasaisempaan omistukseen
Perinteisesti käsitetty luokkayhteiskunta on kuollut. Se ei kuitenkaan tarkoita, että luokkajako olisi kadonnut yhteiskunnasta. Suomalaista yhteiskuntaa määrittää tällä hetkellä vahvasti jako omistavaan ja työtätekevään luokkaan ja toisaalta luovaa työtä tekevään ja suorittavaan luokkaan. Vielä vaarallisemmalta näyttää se, että nykyisin on syntymässä pysyvästi työelämän ulkopuolella olevien luokka, jossa esimerkiksi työttömyys periytyy vanhemmilta heidän lapsilleen. Erilaiset luokat ja niihin kuuluminen eivät sinällään ole ongelmallisia. Ongelmaksi ne muodostuvat, jos ihmisen koko elämä määräytyy ennalta hänen vanhempiensa sosioekonomisen aseman perusteella. Erilaisten luokkien tai jakojen merkitys pitää poistaa. Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella haluamaansa ja kykyjensä mukaista asemaa yhteiskunnassa. Sosiaalisen liikkuvuuden pitää olla mahdollisimman helppoa henkilökohtaisista lähtökohdista riippumatta.
Julkishallinnon taloudellisen sääntelyn vähentyminen on luonut suurpääoman omistajille uudenlaista valtaa päättää yksilöiden työskentelymahdollisuuksista ja elinoloista. Tämän epädemokraattisen vallan lisääntyminen vaarantaa kansanvallan toteutumisen. Sosialidemokraattisten nuorten mielestä julkishallinnon valtaa ohjata talouselämää tulee lisätä, jotta tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuun periaatteet toteutuvat. Julkishallinnon tulee jakaa yhdessä tuottamaamme hyvinvointia markkinoita tasaisemmin.
Suurten pääomien omistajien vastuuntuntoa emme voi korulausein herättää, mutta me voimme vaatia pääomien siirtämiselle rajoituksia ja vaatia suuryrityksiltä eettisiin ohjenuoriin sitoutumista. Emme halua maailmaa, jossa meidän kulutuksemme tarkoittaa köyhempien maiden kansalaisten oikeuksien riistämistä. Oikeudet koulunkäyntiin, kohtuullisiin työoloihin, puhtaaseen ympäristöön ja ennen kaikkea ihmisarvoiseen elämään on taattava. Yritysten tulee antaa tarvittava tieto tuotteista, jotta voidaan tehdä eettisiä kulutusvalintoja. Sosialidemokraattiset Nuoret painottavat kuitenkin, että piensijoittajademokratia ja kulutusvalinnat eivät yksin riitä oikeudenmukaisemman politiikan toteuttamiseen, vaan myös julkisen vallan asettamia pelisääntöjä ja rajoituksia tarvitaan.
Yhteiskunnallisesti olennainen kysymys siitä, kuka myy työtään, mihin hintaan ja kenelle, on edelleen yhtä merkittävä kuin ennenkin. Yhtä olennaiseksi on muuttunut keskiluokan omistava rooli eläkesäästäjinä ja osakkeenomistajina, eli suurpääoman osaomistajina. Järjestäytymättömät piensijoittajat eivät pysty kantamaan vastuuta omistamiensa yhtiöiden päätöksenteosta. Kansalaisten mahdollisuuksia omistaa pääomaa ja tuotantovälineitä asiakasomistajuuksien, henkilöstörahastojen ja piensijoittamisen kautta tulee kehittää. Kansainväliselle suurpääomalle tehtävien myönnytysten ehdoksi tulee asettaa talouselämän demokraattisempi sisäinen päätöksenteko.
Poliittisten päätöksentekijöiden, kaikkien pääoman omistajien ja työtä tekevien ihmisten tulee laatia uusi yhteiskuntasopimus, jossa hyvinvoinnin tasaisen jakautumisen tavoite, sosiaalinen eheys ja demokratian kunnioitus nostetaan kaikkien yhteiskuntatoimijoiden ensisijaiseksi tavoitteeksi. Sosialidemokraattiset Nuoret uskovat, että teollisuusmaat ovat saavuttaneet sellaisen materiaalisen hyvinvoinnin ja sivistyksen tason, ettei meidän enää tarvitse ahneuden vuoksi alistaa muita ihmisiä tai kansakuntia tässä maailmassa. Sen sijaan meidän tulisi oppia jakamaan kansainvälisen yhteistyön kautta syntyviä hyvinvoinnin hedelmiä aikaisempaa epäitsekkäämmin. Ihmisten orjuuttaminen on poistettava maailmasta, eikä markkinaliberalismin uhrialttarilla saa uhrata enää yhtään sukupolvea Suomessa, Euroopassa eikä koko maailmassa.
4.2. Oikeus työhön ja hyvinvointiin
Julkishallinnon tulee taata jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle oikeus työhön. Meille työ ei kuitenkaan koskaan ole itsetarkoitus, eikä saa olla ainoa yksilön elämää määrittävä tekijä. Ihmisten onnellisuus ja hyvän elämän edellytykset eivät saa olla pelkästään työstä kiinni. Työelämää on kehitettävä niin, että kaikki työpaikat ovat ihmisille mielekkäitä. Työssä on oltava mahdollisuus kehittää itseään ja työympäristöään. Työväenliikkeen ensisijaisena tavoitteena on ollut sen perustamisesta lähtien jakaa materiaalista hyvinvointia tasaisemmin yhteiskunnassa. Tulevaisuudessa myös henkisen hyvinvoinnin ja mahdollisuuden vapaa-aikaan tulee jakautua tasaisemmin yhteiskunnassa. Sosialidemokraattiset Nuoret kannattavat ammatillista järjestäytymistä. On erityisen tärkeää että nuoret pääsevät ay-liikkeen kautta vaikuttamaan työoloihinsa.
5. Oikeus tulevaisuuteen
Sosialidemokraattinen solidaarisuus toteutuu myös kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisessa kaiken politiikan johtoajatuksena: nykyistä hyvinvointia ei voida ylläpitää tulevien sukupolvien kustannuksella. Tämä on erityisen keskeistä ympäristöpolitiikassa. Sosialidemokraattien tehtävänä on varmistaa, että teollisuus-, maatalous- ja energiantuotanto sekä jätehuolto mukautetaan sellaisiksi, että mahdollisuudet hyvään elämään tulevaisuudessa eivät vaarannu uusiutumattomien luonnonvarojen liikakulutuksen, ekologisen tasapainon häiriintymisen tai hallitsemattoman saastumisen takia. Luonnon monimuotoisuutta on kunnioitettava ja ylläpidettävä.
Aikaisemman, kestämättömän kehityksen seurauksena ihmiskunnan haasteena on suuri joukko niin globaaleja kuin paikallisiakin ympäristöongelmia, joista merkittävimmät liittyvät ilmastonmuutokseen, maaperän köyhtymiseen, metsien tuhoutumiseen ja ympäristön kemikalisoitumiseen. Näihin kysymyksiin on paneuduttava tarmokkaasti paikallisella tasolla ja samalla aikaansaatava uusia, Kioton sopimuksen kaltaisia globaaleja ja sitovia aloitteita. Ei ole ihmisluonnon mukaista olettaa, että ihminen voisi olla kiinnostunut ympäristön kestävän kehityksen puolustamisesta, jos hän elää jatkuvassa nälässä tai jos hänet on eristetty yhteisönsä ulkopuolelle. Siten ympäristöllisesti kestävä kehitys voi toteutua ainoastaan sopusoinnussa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa, mutta ilman sitä eivät myöskään nämä kaksi muuta ole pitkällä aikavälillä mahdollisia.
6. Kohti ihanneyhteiskuntaa
Sosialidemokratia nojaa kaiken toimintansa tasa-arvon, vapauden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalle. Me haluamme rakentaa ihanneyhteiskunnan, jossa toteutuu yhteiskunnallinen tasa-arvo ja kaikille taataan samat perusoikeudet. Ihanneyhteiskunta on kansainvälinen, mutta päätöksenteko säilyy lähellä kansaa. Tällaisessa yhteiskunnassa globalisaatio on hallittua sen sijaan, että toimisimme markkinatalouden ehdoilla. Ihanneyhteiskunnassa liikkuvuus sosiaalisten luokkien välillä on helppoa ja pääoman omistus jakautuu tasaisesti. Me näemme tulevaisuuden, jossa kaikilla on oikeus hyvinvointiin, työhön ja puhtaaseen ympäristöön.
Sosialidemokraattisten Nuorten mielestä maailma ei ole koskaan valmis, se on ainoastaan valmis muokattavaksi. Tällä sukupolvella on mahdollisuus poistaa köyhyys maailmasta ja rakentaa tilalle tie kohti ikuista rauhaa.
”Politiikka on tahdon asia” – Olof Palme




