Tasa-arvoasiakirja

Erilaisuudesta moninaisuuteen

Johdanto

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteet ovat sosialidemokraattisen ideologian perusta. Yhteiskunnalliset tavoitteemme toteutuvat vain tasa-arvon kautta. Voimme saavuttaa vapauden vain yhteiskunnassa, jossa vahvat eivät sorra heikompia; demokratiassa on kaikkien voitava osallistua yhdenvertaisina ja solidaarisuuden on ulotuttava kaikkiin yhteiskuntamme jäseniin.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen ensimmäinen artikla kuuluu: "kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan". Toteutuessaankaan tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Sosialidemokraattiset Nuoret uskovat yhteiskuntaan, jossa tasa-arvo ei näy vain lähtökohdissa, vaan myös mahdollisuuksissa läpi elämän ja heijastuu myös lopputuloksiin.

Vaikka pohjoismaiset yhteiskunnat ovat edenneet pitkälle tasa-arvon kehittämisessä, on työtä vielä paljon jäljellä. Vaikka tasa-arvon tavoite on kirjattu perustuslakiin, eivät kaikki ole samalla viivalla yhteiskunnassamme syntyessään, vaan monet asiat vaikuttavat lapsen tulevaan elämään jo tämän syntyessä. Synnyinpaikka, sukupuoli, etninen, kielellinen ja sosio-ekonominen tausta määrittävät ihmisen tulevaisuutta tavalla, jota ei tule hyväksyä.

Erityisen ongelmallista on moniperustaiseen syrjintään puuttuminen ja sen poistaminen. Varsinkin nuoret ovat riskiryhmä moniperusteisen syrjinnän kohteina. Kuitenkaan nuoren, etniseen vähemmistöön kuuluvan, homoseksuaalin oikeuksien tai aseman ei tulisi poiketa muista yhteiskunnassamme, oli sitten kyse töihin otosta, terveydenhuollosta tai vanhemmuudesta.

Tasa-arvon saavuttaminen vaatii mielipideilmaston ja asenteiden muokkausta lakien muuttamisen lisäksi. Asenteita, ennakkoluuloja ja käyttäytymistä muutetaan vain uutta oppimalla ja tiedostamalla. Sosialidemokraattiset Nuoret haluaa tasa-arvoajattelua päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille. Me haluamme tasa-arvonäkökulmat kaikkeen politiikan tekoon mukaan, koska uskomme, että aktiivisella tasa-arvopolitiikalla on aidosti mahdollista saavuttaa tasa-arvoinen yhteiskunta.

Sosialidemokraattiset Nuoret uskoo, että tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamisen perusedellytyksenä on sosio-ekonomisten erojen tasoittaminen koko yhteiskunnan laajuudella. Tähän tavoitteeseen tarvitaan laaja-alaista sosialidemokraattista talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Kenenkään taloudellinen tai sosiaalinen asema, tai asuinpaikka, ei saa rajoittaa mahdollisuuksia koulutukseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai palveluiden saantiin. Sosialidemokraattiset Nuoret uskoo, että pohjoismainen hyvinvointivaltio sellaisena, kuin sosialidemokraatit ovat sitä rakentaneet, takaa parhaat edellytykset tasa-arvoisen yhteiskunnan luonnille ja tekee työtä sen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.

Ikätasa-arvo

Eräs tuntemattomimmista, sekä vähätellyimmistä, mutta vaikutusalaltaan merkittävimmistä syrjinnän muodoista on ikään kohdistuva syrjintä. Vuoden 2008 Eurobarometrin mukaan 63 prosenttia suomalaisista pitää ikäsyrjintää laajalle levinneenä Suomessa. Käytännön elämässä tämä näkyy esimerkiksi asunnon- ja työnsaantivaikeuksina. Ikäsyrjintää kohtaavat sekä nuoret että vanhat. Nuorten kohdalla ikäsyrjintää selitetään esimerkiksi kokemuksen puutteella, vaikka pätevyys olisi muutoin todistettu. Ikäsyrjintä vaikeuttaa nuoren itsenäistymistä ja omaan elämään kiinni pääsemistä sekä aiheuttaa lannistumisen tunnetta.

Voimakkaasti ikääntyvässä yhteiskunnassamme tarvitaan uudenlaista sukupolvien välistä sopimusta: meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren eikä vanhan syrjäytyä, vaan tarvitsemme kaikkia yhteiskuntamme aktiivisiksi jäseniksi reiluin ehdoin. Tämä on erityisen tärkeää nykytrendin katkaisemiseksi, jossa sosio-ekonominen status tilastojen mukaan jälleen periytyy suoraan vanhemmalta lapselle. Tämän vuoksi tarvitsemme esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuuta, jonka mukaan nuorella on oikeus työpaikkaan, koulutuspaikkaan taikka työharjoittelupaikkaan kolme kuukautta valmistumisensa tai työttömäksi jäämisensä jälkeen.

Yhtä tärkeää kuin suorat toimet ikätasa-arvon edistämiseksi ja ikäsyrjintää vastaan on tietoisuuden kasvattaminen ikäsyrjinnän muodoista ja viranomaisten kouluttaminen tunnistamaan erityisesti moniperusteinen syrjintä, johon ikäsyrjintä usein kuuluu osana.

Ikäsyrjinnästä on tiedotettava, se on tunnustettava ja sitä vastaan on toimittava yhteiskunnallisesti
Viranomaisia on koulutettava erityisesti moniperusteisen syrjinnän tunnistamiseen
Nuorten osalta tärkeintä on vahvistaa heidän itsenäisyyttään, erityisesti oikeutta maksuttomaan ja rahallisesti tuettuun kouluttautumiseen, työhön ja asumiseen reiluin ehdoin
Nuorille on taattava oikeus työpaikkaan, koulutuspaikkaan taikka työharjoittelupaikkaan kolme kuukautta valmistumisensa tai työttömäksi jäämisensä jälkeen.

Taustojen ja alkuperien tasa-arvo

Suomalaisten asenteet toisenlaisista kulttuureista ja etnisistä taustoista tulevia ihmisiä kohtaan ovat koventuneet. Maahanmuutto ja lisääntyvä vuorovaikutus Suomen rajojen ulkopuolelle ovat lisänneet aiheen ajankohtaisuutta - ja poliittisuutta. On vaarana, että erotteleva ja syrjivä asenne toista alkuperää olevia ihmisiä kohtaan kehittyy myös poliittiseksi voimaksi.

Sosialidemokraattisille nuorille tärkeintä on kohdella jokaista ihmistä ihmisarvon, ei alkuperän perusteella. Etninen tai kulttuurinen tausta ei saa toimia ihmisen elämänkohtaloita määrittävänä tekijänä eikä sen perusteella voida kohdella ketään eri tavalla kuin toisia. Sosialidemokratia perustuu ihmisten vapauttamiseen rakenteiden kahleista, olivat ne sitten etnisyyteen tai taloudelliseen tasa-arvoon liittyviä.

Erityisen tärkeää on estää alkuperään tai etnisyyteen perustuva syrjintä työmarkkinoilla. Jokainen työntekijä ja palkansaaja on samanarvoinen ja jokaista tulee kohdella samojen lakien ja sopimusten mukaan. Työehtoja polkevia työnantajia on valvottava ja rankaistava entistä tiukemmin eivätkä kaksien työmarkkinoiden poistamiseen tähtäävät toimet saa johtaa työntekijöiden aseman heikentämiseen - kotimaasta riippumatta.

Alkuperään tai etnisyyteen perustuvaan syrjintään tulee puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, vaikka syrjintä ei olisikaan suoraa tai näkyvää.
Viranomaisten resursseja syrjinnän vastaiseen työhön tulee lisätä.
Työsuojelun määrärahoja on tuntuvasti kasvatettava työehtojen polkemisen ja kaksien työmarkkinoiden kasvun kitkemiseksi.
Työehtoja polkevien työnantajien sakkoja on kasvatettava
Opetustoimen resursseja ja sisältöjä huomioitaessa tulee monikulttuurisuus ja siihen kasvaminen ottaa aiempaa selvemmin huomioon.
EU ja ETA -maiden ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnasta on harkitusti ja vähitellen luovuttava.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Sosialidemokraattiset Nuoret haluaa yhteiskunnan, jossa sukupuoli ei rajoita tai velvoita ihmistä. Perinteiset sukupuoliroolit luovat vankilan niin miehille kuin naisillekin. Sukupuolten välinen epätasa-arvo johtuu yhteiskunnan rakenteista, kulttuurillisista ja sosiaalisista odotuksista ja normeista. Vaikka tasa-arvoasioissa on kehitytty viimeisen sadan vuoden aikana, ei todellista tasa-arvoa voida saavuttaa ennen kuin kaikista rooliodotuksista on päästy eroon. Sosialidemokraattiset Nuoret määrittelevät feminismin pyrkimyksenä edistää tässä asiakirjassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista yhteiskunnassamme ja kansainvälisesti.

Yhteiskunnassamme on yhä voimassa vahvat käsitykset siitä, mitkä ovat naisen ja miehen roolit. Sukupuoliroolien jähmettyminen stereotypioihin ja sukupuolinormatiivisuuteen on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Sosialidemokraattiset Nuoret pyrkii sukupuolierottelun merkityksen vähentämiseen. Tämä ei saa tarkoittaa niin sanottua sukupuolisokeutta, eli kyvyttömyyttä tai haluttomuutta puuttua sukupuolen takia tapahtuvaan syrjintään. Ihmiset on vapautettava heitä rajoittavien normien ja stereotypioiden kahleista. Tasa-arvon saavuttaminen vaatii kaikilta tiedostamista ja arkipäiväistenkin käytösmallien muutosta.

Sukupuoliroolit siirtyvät sukupolvelta toiselle ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa: kasvatuksen ja yhteiskunnan instituutioiden, kuten päiväkodin, koulujen ja lainsäädännön kautta. Lapsen kasvattaminen mieheksi tai naiseksi alkaa heti lapsen synnyttyä. Sosialidemokraattisten Nuorten tavoitteena on sukupuolineutraalikasvatus ja -koulutus. Tämä vaatii sekä lainmuutoksia, että koulutusta, sivistystä ja toimia yhteiskunnallisten asenteiden muuttamiseksi. Sukupuolistereotypioista eroon pääseminen on pitkän prosessin tulos, jokaisen meistä on kyseenalaistettava myös omat ajatuksensa ja oletuksensa sukupuolirooleista ja -stereotypioista.

Suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa ja maatamme pidetään tasa-arvon mallimaana. Työmarkkinamme ovat kuitenkin Euroopan neljänneksi eriytyneimmät, tarkoittaen sitä, että Suomessa naiset ja miehet päätyvät edelleen niin sanotuille perinteisille naisten ja miesten aloille. Palkkaepätasa-arvo on Suomessa jopa EU-maiden keskiarvoa suurempaa. Yhteiskunnassamme hoivatyö on edelleen valtaosin naisten tekemää. Vanhemmuuden tasa-arvoinen jakaminen on yksi merkittävimmistä keinoista sukupuolen välisen tasa-arvon edistämisen keinoista. Samalla kun vahvistetaan miehen oikeuksia tasavertaisena vanhempana, edistetään myös naisten asemaa työmarkkinoilla. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät saa olla pelkästään naisten asioita. Suomalaisen hyvinvointivaltion on tulevaisuudessa perustuttava mallille, jonka kautta perheen ja ansiotyön yhdistäminen yksilölle on mahdollista kaikille.

Perheillä tulee olla vapaus valita miten he lastensa hoidon järjestävät. Valinnanvapaus ei kuitenkaan voi tarkoittaa eriarvoistavien rakenteiden ja järjestelmien tukemista suoraan tai välillisesti. Vanhempainvapaata on pidennettävä, kotihoidon kuntalisistä on luovuttava ja kodinhoitotukijärjestelmä on lakkautettava. Järjestelmän tulee myös taata, että yksinhuoltajaisien ja -äitien, sekä samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä on vastaavat oikeudet kuin kahden vanhemman perheissä.

Suomessa lyhyt vanhempainvapaa ja pitkä hoitovapaa ovat johtaneet siihen, että yhä useampi nainen on pitkiä aikoja poissa työmarkkinoilta, etenkin silloin kun nainen jää vanhempainvapaalle määräaikaisesta työsuhteesta. Taloudelliset seikat, kuten julkinen tuki, ei saa ohjata naisia jäämään kotiin, tai sitä miten hoiva yhteiskunnassa järjestetään. Julkiset hoivapalvelut, erityisesti lasten korkealaatuinen, ilmainen julkinen päivähoito, ovat korvaamattomia sukupuolten tasa-arvon toteutumisen kannalta.

Yhteiskunnasta täytyy purkaa ne oletukset, jotka vievät naisia ja miehiä erilaisiin töihin

Naisia täytyy rohkaista pyytämään kilpailukykyistä palkkaa palkkaepätasa-arvon purkamiseksi
Sukupuolten välinen tasa-arvo on otettava johtavaksi periaatteeksi kaikissa palkkaratkaisuissa.
Palvelu- ja hoiva-alojen palkkausta täytyy parantaa
Perhevapaista aiheutuvat kustannukset tulee jakaa kaikkien työntekijöiden kesken
Perhevapaissa tulee ottaa käyttöön ns. 6+6+6-malli

Julkisen päivähoidon saatavuus ja maksuttomuus on turvattava
Äitiys-, isyys- ja vanhempainlomilta sekä hoitovapailta tulee kertyä eläkettä ja kokemuslisää.
Minimitason äitiys-, isyys- ja vanhempainlomarahaa tulee korottaa vähintään 30 prosentilla.
Sukupuoltenvälinen tasa-arvo ja lapsi- ja nuorisopolitiikka ovat laaja-alaisia kysymyksiä, jotka vaativat poikkihallinnollista käsittelyä. Sosialidemokraattiset Nuoret vastustaa täten erillisen perheministeriön perustamista.

Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma sekä Suomessa että kansainvälisesti. Uhrin ja väkivallan tekijän välinen läheinen suhde tekee väkivallasta erityisen tuomittavaa, syyllistyy siihen mies tai nainen. Lähisuhdeväkivalta on usein jatkuvasti raaistuvaa sekä tulee ilmi liian myöhään. Muutosta tarvitaan sekä lainsäädäntö- että asennetasolla.

Turvakoteja on lisättävä ja niiden toiminta ja alueellinen kattavuus turvattava.
Kunnissa on oltava myös omaa työtä lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi, esim. kaikki viranomaiset on koulutettava tunnistamaan lähisuhdeväkivallan uhka ja puuttumaan siihen.
Lähisuhdeväkivaltatapauksissa myös lievä, mutta jatkuva väkivalta on kriminalisoitava.

Vammaispolitiikka ja esteettömyys

Fyysinen tai henkinen vamma ei saa määrittää ihmisen kykyä tai halua koulutukseen, työhön tai osallisuuteen yhteiskunnassa. Sosialidemokraattiset Nuoret korostaa että vammaisuus on yhteiskunnan, ei vammaisen yksilön muodostama rakennelma, joka on pitkälti purettavissa mukauttamalla yhteiskunta ja sen rakenteet hyväksymään ja vastaanottamaan kaikki ihmiset aktiivisina toimijoina ja osana ympäröivää maailmaa. Jokaiselle on taattava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työhön, harrastuksiin ja itsenäiseen elämään asuinalueesta riippumatta. Lisäksi vammaiselle tulee taata oikeus omaan kulttuuriin ja yhteisöön. Nämä ovat perusasioita, jotka julkisen vallan on turvattava. Tähän liittyy olennaisesti sekä tarvittavan avun ja avustajien saatavuus, kuin myös esteettömyys ja vammaisten erityistarpeiden huomiointi eri palveluiden yhteydessä. Vammaisten arkipäivän elämässä kohtaamia ennakkoluuloja tulee poistaa lisäämällä integraatiota. Esteettömyys ei ole ainoastaan ramppeja ja matalia kynnyksiä. Se on asenteiden muuttamista, mikä vaatii pitkäjänteistä ja aktiivista työtä.

Vammaisten kohtaamat ennakkoluulot osa laajempaa suvaitsevaisuuden ja tietämättömyyden ongelmaa, johon on vastattava myös koulutuksen ja kasvatuksen keinoin. Työllistymistä ja sosiaalista elämää voivat haitata ennakkoluulojen lisäksi niin henkiset kuin fyysisetkin esteet, joihin on kyettävä puuttumaan erilaisin tukitoimin.

Vuonna 2009 tuli voimaan vammaispalvelulaki, jonka tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lain täytäntöönpanossa on kuitenkin ilmennyt huomattavia ongelmia ja eroja eri paikkakuntien välillä asettaen vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan myös keskenään. Kuntien on tarjottava vammaiselle lain hänelle oikeuttamat palvelut, ja informoitava vammaista hänen oikeuksistaan. Palveluohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vammaisen tai hänen omaistensa aktiivisuus palvelujen vaatimisessa ei saa vaikuttaa palvelujen saantiin. Laki takaa vaikeavammaisille subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan. Kuitenkin avustajasuhteet ovat usein määräaikaisia.

Suomi ei ole ratifioinut YK:n vammaisoikeussopimusta. Suomen on myös kannettava vastuunsa kansainvälisesti ja ratifioitava sopimus viivytyksettä. Suomen on myös perustettava sopimuksen mukainen riippumaton valvontaelin valvomaan vammaisten oikeuksien toteutumista, sekä sopimuksen täytäntöönpanoa. Vammaispalvelulakia on noudatettava joka puolella Suomea. Lisäksi vammaisille on taattava oikeus valita oma asuinalueensa.

Henkilökohtaisille avustajille on luotava oma TES, joka tekee työstä houkuttelevan ja ajaa työntekijöiden oikeuksia.
Suomen on ratifioitava YK:n vammaispoliittinen julistus
Omaishoitajien asemaa ja toimeentuloa on parannettava
Vammaisten mahdollisuuksia päättää itseään koskevista asioista on parannettava.

Julkiset tilat ja julkiset kulkuneuvot tulee suunnitella esteettömyysperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon erilaisten vammaisryhmien tarpeet. Esteettömyysperiaatteet on ulotettava myös mahdollisimman laajasti muun uudisrakentamisen piiriin.
Vammaisten oikeutta adoptioon ei saa kategorisesti kieltää

Seksuaalisen suuntautumisen tasa-arvo

Seksuaalivähemmistöt typistetään usein vain seksuaalisuuden toteuttajiksi. Homoseksuaali identiteettinä on peräisin 1800-luvulta alkavan kansalaisoikeusliikkeen halusta määritellä tietyllä tapaa käyttäytyvät ihmiset sorretuksi vähemmistöksi. Seksuaalivähemmistö-käsite johtuu syrjinnästä. Ideaalissa maailmassa seksuaalivähemmistö-käsite on yhtä olennainen kuin vaikkapa hiusten värin suhteen vähemmistössä oleva ryhmä.

Lainsäädäntö asettaa nais- ja miesparit eriarvoiseen asemaan suhteessa heteropareihin. Laki rekisteröidystä parisuhteesta antaa samat oikeudet kuin avioliittolaki, lukuun ottamatta ulkoista adoptiota ja oikeutta ottaa sama sukunimi parisuhteen rekisteröinnin yhteydessä.

Samaa sukupuolta oleville pareille on myönnettävä oikeus avioliittoon, ja siten myös adoptioon, sijaisperheyteen tai perhekodin pitämiseen samoilla ehdoilla kuin heteropareille

Sortavan lainsäädännön lisäksi tasavertaisuus ei toteudu yhteiskunnan palveluissa. Yhteiskunnan heteronormatiivisuus (oletus kaikkien ihmisten heteroseksuaalisuudesta) näkyy siinä, että seksuaalivähemmistöt ovat monesti tabu kouluopetuksessa, työpaikoilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Seksuaalivähemmistöt joutuvat usein ihmisoikeusloukkauksien uhreiksi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi.

Vähemmistöistä täytyy puhua kouluopetuksessa
Lainsäädännössä ja TES:ssa täytyy taata samat oikeudet nais- ja miespareille kuin heteropareille
SPR:n veripalvelun homomiehiä syrjivä verenluovutuskäytäntö on muutettava

Suomen on työskenneltävä EU:ssa, jotta EU ottaisi ulkopolitiikassaan ja jäsenyyskriteereissään, sekä EU:n perusoikeuskirjan kautta entistä vahvemmin huomioon ihmisoikeuspolitiikan
YK:n täytyy pystyä puuttumaan ihmisoikeusloukkauksiin nykyistä vahvemmin.

Kielitasa-arvo

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, joiden lisäksi perustuslaki takaa saamelaisille, romaneille ja muille ryhmille oikeuden ylläpitää omaa kieltään. Viittomakielisten ja vammaisuuden vuoksi käännösapua tarvitsevien oikeudet on taattu lailla. Tämä on tärkeää erilaisiin kielellisiin vähemmistöihin ja etnisiin ryhmiin kuuluvien oman, erityisen kulttuurin ja perinteen ylläpitämiseksi ja tukemiseksi. Palvelujen saanti omalla kielellä on erityisen tärkeää ongelmatilanteissa niin ihmisen oikeusturvan, kuin myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. Sosialidemokraattiset Nuoret katsoo, että kielivähemmistöjen oikeudet on taattava jatkossa ja perustuslailliset oikeudet palveluihin on kyettävä turvaamaan myös tulevaisuudessa.

Suomen kansalliskielten opiskelu ja oppiminen on tehtävä mahdolliseksi myös kaikille maassa asuville kieltä taitamattomille. Tämä on ainoa keino taata tasa-arvon toteutuminen ja yksi parhaista integraation välineistä esimerkiksi maahanmuuttajille. Tällä hetkellä monessa paikassa on kuitenkin ongelmia niin kielenopetuksen määrässä, kuin laadussakin.

Oman äidinkielen osaaminen ja opettelu on oltava mahdollista kaikille kouluikäisille lapsille. Äidinkielen hallinta on osa yksilön kasvua ja ajattelun kehittymistä ja mahdollistaa myös muiden kielten oppimisen. Oman äidinkielen opiskelu olisikin mahdollistettava kouluissa kaikkialla Suomessa.

Kieli on oleellinen osa identiteettiä ja jokaisella on oltava oikeus ylläpitää omaa äidinkieltään.
Suomen kielivähemmistöjen oikeudet on turvattava myös tulevaisuudessa.
Kielenopetuksen resurssien riittävyys on taattava.

Uskonnon vapaus

Uskonnonvapaus on perusarvo. Jokaisen on voitava valita uskontonsa ja kirkkonsa omien vakaumustensa mukaan, tai oltava kuulumatta mihinkään uskontokuntaan. Samalla myös kaikkien uskontokuntien on oltava tasa-arvoisia. Suomessa uskonnollinen tasa-arvo ei toteudu valtionkirkkojärjestelmämme vuoksi. Kaksi uskontokuntaa on erilaisessa asemassa suhteessa muihin uskontoihin, mm. verotusoikeutensa vuoksi. Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii valtion ja kirkon erottamista lopullisesti ja kaikkien uskontojen aseman tasa-arvoistamista.

Kaikilla ihmisillä on myös oltava vapaus ilmaista uskontoaan valitsemallaan tavalla, niin kauan kuin se ei vaaranna muiden oikeuksia. Tästä syystä Sosialidemokraattiset Nuoret ei kannata kieltoja huivien, ristien, kipan tms. käyttämiselle. Uskonnonvapauden rajoittaminen tällä tavoin olisi vaarallinen tie kohti perusoikeuksien rajoittamista.

Samalla on kuitenkin varmistettava, että uskonnonvapauden nimissä ei toimita siten, että jokin ryhmä tulee alistetuksi. Varsinkin lasten ja naisten oikeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja julkisten toimijoiden on käytävä avointa ja jatkuvaa dialogia uskontokuntien kanssa tasa-arvon ja oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi uskontokuntien sisällä. Lapsen osallistumiselle hartaushetkiin tai muuhun uskonnolliseen toimintaan on oltava huoltajan kirjallinen lupa. Lasta on kuultava hänen kehitystasonsa mukaisesti.

Uskonnonvapautta on vaalittava ja kunnioitettava, jokaisella ihmisellä on oltava oikeus valita niin uskontonsa, kuin sen ilmaisutapakin
Eri uskontokuntien ja niiden jäsenten on oltava tasa-arvoisessa asemassa keskenään; valtio ja kirkko on erotettava toisistaan lopullisesti.
Myös alaikäisten on voitava itsenäisesti erota uskontokunnasta